Usein kysytyt kysymykset

Työyhteisösovittelu on vapaaehtoinen ja puolueeton menetelmä, jolla ratkaistaan työyhteisön sisäisiä ristiriitoja ulkopuolisen asiantuntijan avulla. Sitä tarvitaan, kun työyhteisön omat keinot eivät riitä, työilmapiiri on heikentynyt merkittävästi tai kun konflikti vaikuttaa työn tuottavuuteen ja sairauspoissaoloihin. Lue lisää.

Perinteisessä hallinnassa esihenkilö usein tekee ratkaisun tai antaa ohjeet. Sovittelussa asiantuntija fasilitoi prosessia, jossa osapuolet itse löytävät molempia tyydyttävän ja kestävän ratkaisun. Se perustuu restoratiivisuuteen, eli yhteyden korjaamiseen ja vastuunottoon rangaistusten sijaan.

Sovittelun tilaajana toimii tyypillisesti organisaation johto, HR-vastaava tai esihenkilö, jolla on vastuu työturvallisuudesta ja työrauhasta. Aloite voi tulla myös työntekijältä tai työsuojelulta, mutta sopimuksen asiantuntijan käytöstä tekee työnantaja.

Prosessi alkaa alkukeskusteluilla tilaajan kanssa, minkä jälkeen sovittelija tapaa kaikki osapuolet yksitellen. Tämän jälkeen järjestetään yhteinen sovittelutapaaminen, jossa asiat käsitellään ja niistä tehdään kirjallinen sopimus. Prosessi päättyy aina seurantatapaamiseen muutaman kuukauden kuluttua.

Kyllä, luottamuksellisuus on ehdoton edellytys. Kaikki sovittelussa käydyt keskustelut ovat vaitiolovelvollisuuden piirissä. Tilaajalle raportoidaan vain prosessin etenemisestä ja syntyneestä sopimuksesta, ei keskustelujen yksityiskohdista.

Hinta määräytyy tapauksen laajuuden ja tarvittavan ajan mukaan. Tyypillisesti se on murto-osa niistä kustannuksista, joita pitkittynyt konflikti, sairauspoissaolot ja irtisanoutumiset aiheuttavat. Sovittelu on yksi nopeimmin takaisinmaksettavia investointeja organisaatiossa.

Monissa tapauksissa jo ensimmäinen yhteinen sovittelutapaaminen tuo merkittävää helpotusta ja selkeyttä. Varsinaiset pysyvät muutokset juurtuvat prosessin seurannan myötä, mutta avoin jännite saadaan usein poistettua muutamassa viikossa.

Se palauttaa työrauhan, vähentää sairauspoissaoloja ja ehkäisee osaajien menetystä. Kun aikaa ei kulu riitelyyn, työntekijät voivat keskittyä perustehtäväänsä, mikä näkyy suoraan tuottavuudessa ja asiakastyytyväisyydessä.

Sovittelu ei sovellu rikosepäilyihin tai tilanteisiin, joissa kyseessä on selkeä lainvastainen toiminta, joka vaatii juridisia toimia. Se ei myöskään toimi, jos osapuolet eivät ole lainkaan valmiita kokeilemaan vapaaehtoista ja rakentavaa ratkaisua.

Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä koulutetun ohjaajan (STOry) avulla. Se sopii kaikille ammattilaisille, mutta erityisen hyödyllistä se on esihenkilöille, asiantuntijoille ja ihmissuhdealoilla toimiville. Lue lisää.

Esihenkilön ohjaus keskittyy omaan johtajuuteen, roolin hallintaan ja päätöksentekoon. Tiimin ohjauksessa painopiste on yhteisissä tavoitteissa, ryhmädynamiikassa ja yhteistyön sujuvuudessa.

Fasilitaattori huolehtii prosessista, aikataulusta ja rakenteesta, jotta osallistujat voivat keskittyä sisältöön. Hän varmistaa, että kaikki äänet tulevat kuuluviin ja keskustelu pysyy rakentavana ja tavoitteellisena. Lue lisää.

Valmistautuminen vaatii johdon täyttä tukea ja avointa viestintää siitä, että sovitteluun ryhdytään. On tärkeää korostaa, että tavoitteena on asioiden korjaaminen ja tulevaisuuden turvaaminen, ei syyllisten etsiminen.

Sovittelun jälkeen alkaa sopimuksen toimeenpano arjessa. Sovittelija on tukena sovitulla tavalla, ja prosessiin kuuluu seurantatapaaminen, jossa varmistetaan, että uudet toimintatavat ovat pysyviä.

Kyllä. Sovittelun ja fasilitoinnin menetelmät ovat erinomaisia suurissa organisaatiomuutoksissa, joissa tarvitaan jännitteiden purkamista ja uuden suunnan yhteistä kirkastamista.